Laji on levinnyt Suomessa keski-Lappiin asti, etelässä taantunut. Se lentelee rantaniityillä, kosteilla pensaikkoniityillä ja lehti- ja sekametsien laitamilla. Paras lento on elo- syykuussa. Alueen havainnot on tehty 22.8. – 1.9. Etusiivet ovat melko leveät ja teräväkärkiset, kellanharmaat, ruskehtavan sävyiset ja niiden poikki kulkee joukko mutkittelevia juovia. Kärkijuova ulottuu aaltojuovaan asti. Takasiivet ovat heikkojuovaiset ja vaaleat. Siipiväli on 22 – 29 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukka on vihertävä, harmaan kellertävä tai kalpeankeltainen. Selkäjuova on jakautunut, keskus pohjan värinen, reunat valkoiset, kapeat ja himmeät. Sivuselkäjuova on valkoinen, levein selän juovista, yhtenäinen. Lisäsivujuova on kapea, valkoinen, yhtenäinen. Sivujuova kellanvalkoinen tai keltainen, melko leveä. Vatsapuoli on myös juovikas. Toukka elää leinikkikasveilla, kuten rönsyleinikillä (Ranunculus repens), kevätleinikillä (Ranunculus auricomus), valkovuokolla (Anemone nemorosa) ja kärhöillä (Clematis). Muna talvehtii.
Havainnot: Ensihavainto tehtiin Matinojalla 25.8.1956, Leimo Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Keijo Mattila, Leimo Kangas, Matti Ahola ja Veikko Kauranen.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Coenocalpe_Lapidata