Laji on lounainen ja toisaalta elää myös Itä-Suomessa. Se lentelee ruusua kasvavilla kedoilla, metsien laitamilla ja puutarhoissa. Lento alkaa jo huhtikuussa ja jatkuu kesäkuulle asti. Alueen havainnot on tehty 1.5. – 2.6. Siivet harmaat, violetin sävyiset. Tyvi- ja sisempipoikkijuova mustat usein ruskeatäytteiset, siiven ulko-osassa vain musta ulomman poikkijuovan etuosan täplä ja hampaan etuosa näkyvillä, muu kirjailu on heikkoa. Siipiväli on 25 – 31 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukka vihreä tai vaaleanvihreä, punakuvioinen. Minimissään punertavia ovat pään sivut, niskakilpi ja selkäjuova siitä taaksepäin keskiruumiissa, peräkilpi ja peräjalat sekä siitä eteenpäin pätkä selkäjuovaa. Maksimissaan punaisia ovat selkäjuovan täplät kaikissa jaokkeissa, jotka joskus ovat laajentuneet renkaiksi jaokkeiden ympäri. Toukka elää ruusuilla, kuten metsäruusu (Rosa majalis), karjalanruusu (Rosa acicularis) tai juhannusruusu (Rosa spinosissima). Kotelo talvehtii.
Havainnot: Ensihavainto tehtiin Matinojalla toukkien perusteella 1958, Leimo Kangas. Arto Tyrni, Heikki Kronholm, Jaakko kangas, Jorma Sauvonsaari, Keijo Mattila, Leimo Kangas ja Matti Ahola.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Anticlea_Derivata