Lajin levinneisyys kattaa koko Suomen. Lehtimetsien laji, tavataan myös puistoissa ja pensaikkoisilla niityillä. Lento alkaa toukokuu lopulta ja päättyy heinäkuussa. Alueen havainnot on tehty 25.5. – 5.7. myös 29.7. Etusiipien kuviointi vaihteleva, yleensä pohjaväri on ruskehtava ja keskisareke melko kapea, viininpunertava, ruosteenruskehtava tai harmahtava. Takasiivet kirjavat, monijuovaiset, ulkoreuna muuta siipeä tummempi. Siipiväli on 19 – 23 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukka kellanvihertävä tai ruskea. Selkäjuova jakautunut, keskus leveä tummanvihreä tai tummanruskea, takaruumiin jaokkeissa 2. – 6. hajonnut täpliksi jaokkeiden etu- ja takaosassa, reunat valkoiset tai vaaleanvihreät 2. – 6. jaokkeiden välissä vaaleaksi täpläksi yhtyneet; sivuselkäjuova kapea, valkoinen tai vaaleanvihreä, yhtenäinen; selkäkäsnät vaaleat, D2-käsnä tummassa täplässä. Sivuselkä hiukan tummempi kuin selkä, lisäsivujuova heikko tai puuttuu. Sivujuova kellanvalkoinen, leveä; vatsassa vaalea keskijuova, jonka reunat tummat, leveät. Pään juovat valkoiset. Toukka elää mustikalla (Vaccinium myrtillus), juolukalla (Vaccinium uliginosum) ja mataroilla (Galium). Kotelo talvehtii.
Ensihavainto tehtiin Matinojalla 5.7.1952, Esko Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Esko Kangas, Heikki Kronholm, Kari Järventausta, Keijo Mattila, Leimo Kangas, Lauri Salonen ja Matti Ahola.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Xanthorhoe_Spadicearia