Laji esiintyy Suomessa Keski-Lappiin asti pohjoisessa. Se on metsälaji, avoimet sekametsät ja hakamaat, mutta myös kulttuuriseudut ovat lajin elinpiiriä. Perhonen lentää aikaisin keväällä huhtikuusta kesäkuuhun; alueen havainnot on tehty 19.4. – 14.5. Etusiivet ovat tummanruskeat ja niissä on runsas valkoinen kirjailu. Sisempi poikkijuova on suora, valkoinen, mustan reunustama; ulompi poikkijuova tekee siiven takaosassa mutkan sisäänpäin, valkoinen, mustan reunustama; siiven tyvellä on valkoinen täplä etureunassa ja siiven kärjessä on kolmen valkoisen täplän muodostama vino kärkijuova; suonten kohdalla on myös valkoiset täplät. Takasiivet ovat kellan- tai punaisenruskeat. Siipiväli on 56 – 84 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukka on vihreä, mustapisamainen. Keskiselkä on vaalea ja siinä on tummanvihreä keskijuova. Takaruumiin jaokkeissa 1. – 8. on sivuselässä valkoinen vinojuova, joka joskus ulottuu jalkoihin asti. 8. jaokkeen keskiselässä on melko korkea, valkoinen, tappimainen uloke. Pää on vihreä ja siinä on kaksi valkoista juovaa; niskakilpi on vihreä, sivuselkäjuova on siinä leveä; peräkilpi on vihreä ja sen takareuna on valkoinen. Toukka elää pääasiassa koivuilla (Betula pubescens tai Betula pendula), mutta joskus myös lepällä (Alnus incana tai Alnus glutinosa), lehmuksella (Tilia cordata) ja pähkinäpensaalla (Corylus avellana). Kotelo talvehtii.
Havainnot: Ensihavainto lajista tehtiin Matinojalla 1959, Leimo Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Juha Jokinen, Keijo Mattila, Leimo Kangas, Matti Ahola ja Veikko Kauranen.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Endromis_Versicolora