Lajia tavataan rannikolla Tornioon asti, sisämaassa hyvin harvalukuinen. Se lentelee rantaniityillä, ratapihoilla ja muilla ketomaisilla alueilla. Lento alkaa kesäkuussa ja jatkuu elokuulle. Alueen havainnot on tehty heinäkuulla. Etusiivet ovat suipot ja teräväkärkiset, vaaleankeltaiset; poikkijuovat ovat ruskeat, ulommassa poikkijuovassa mutka keskellä, sen etuosa suora, sisempi poikkijuova on samanlainen; aaltojuovan sisäpuolella ruskeat täplät. Siipiripset ovat yksivärisen tummat; takasiivet ovat vaaleammat. Siipiväli on 25 – 31 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukka on vaaleanvihreä tai sinivihreä, selkäjuova on heikko, siitä näkyy vain tumma keskus; sivuselkäjuova on valkoinen, leveä; sivujuova puuttuu usein kokonaan; huokoset ovat vaaleat. Vatsan keskijuova kellervä. Toukka elää mataralajeilla, kuten keltamataralla (Galium verum), paimenmataralla (Galium album), ahomataralla (Galium boreale) ja kierumataralla (Galium aparine). Muna talvehtii.
Havainnot: Laji on tavattu ensin Matinojalla 1956, Leimo Kangas, myös Arto Tyrni on havainnut lajin Kuohijoella.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Gandaritis_Pyraliata