Lajia tavataan koko Suomessa. Se lentelee rehevien seka- ja havumetsien laitamilla, pensaikkoisilla niityillä ja soiden reunamilla. Lento alkaa toukokuun lopulla ja päättyy heinäkuussa. Alueen havainnot on tehty 2.6. – 26.6. Perhonen on mustavalkoinen, poikkijuovat ovat valkoiset; ulompi poikkijuova ja aaltojuova ovat siiven keskiosassa yhtyneet valkoiseksi nuolitäpläksi, kuvio näkyy myös takasiivissä. Siipiripset ovat mustavalkoiset. Siipiväli on 26 – 34 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukka on vaaleamman- tai tummemmanruskea, joskus myös musta. Selkäjuova jakautunut, keskus mustanharmaa, yhtenäinen, reunat himmeän valkoiset, joskus lähes näkymättömät. Sivuselkäjuova kapea, valkoinen, katkeileva, sen alareunus leveä ja tumma. Usein on toukan selkäpuoli kokonaan musta. Sivujuova leveä, useimmiten täpliksi hajonnut, punertavan keltainen, vatsa vaaleampi, keltatäpläinen. Toukka elää yhteenkehrättyjen lehtien välissä pääasiassa koivuilla (Betula pendula ja Betula pubescens), mutta myös pajuilla (Salix), herukoilla (Ribes), mustikalla (Vaccinium myrtillus), juolukalla (Vaccinium uliginosum) ja suomyrtillä (Myrica gale). Kotelo talvehtii.
Havainnot: Ensihavainto lajista tehtiin Matinojalla 26.6.1956, Leimo Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Kari Järventausta, Keijo Mattila, Leimo Kangas ja Matti Ahola.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Rheumaptera_Hastata