Lajia tavataan koko Suomessa, sillä on myös vaellustaipumus. Sen tähden kaalikoita voi tavata kaikenlaisilla biotoopeilla. Lisäksi lajilla voi olla monta sukupolvea vuodessa, joten lentoaika alkaa toukokuussa ja päättyy lokakuussa. Alueen havainnot ovat ajalta 4.6. – 8.7 ja 13.9. – 14.10. Perhosen pää ja keskiruumis ovat vaalean kellanruskeat, harmaat tai ruskeat. Etusiivet ovat normaalisti kaksiväriset: Takareuna on vaalea, kellanruskea tai harmaa, raja tumman etuosan ja vaalean takaosan välillä on aaltoinen. Siipiväli on 11 – 15 mm (Bengtsson & ym, 2011).
Täysikasvuinen toukka on vihreä, harmaa tai hiukan punertava, selkäjuova on tumman vihreä tai punertava, sivuselkä on tummempi, vihreä tai punertava. Sukasten tyvipisteet ovat tummat, vaaleakehäiset, pää on ruskea. Se elää ristikukkaisilla, kuten kaalit (Brassica oleracea, Brassica napus, Brassica rapa), sinapit (Sinapis arvensis ja Sinapis alba) ja retikat (Raphanus sativus). Toukka syö lehden alapinnalla reikiä lehteen, usein toukkia on runsaasti, jolloin koko kasvi saattaa tulla syödyksi. Se koteloituu harvaan kotelokoppaan lehdelle. Laji voi talvehtia Suomessa vain leutoina talvina.
Havainnot: Ensihavainto tehtiin Aitoossa 5.6.1962, Matti Ahola. Havaintoja ovat ilmoittaneet Juha Salokannel, Keijo Mattila ja Matti Ahola.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Plutella_Xylostella