Isosiilikkään levinneisyys ulottuu Keski-Lappiin asti, mutta on pohjoisessa harvinainen. Perhonen elää monenlaisissa avoimissa ja puoliavoimissa ympäristöissä. Lentoaika on heinä- elokuu; alueen havainnot ovat ajalta 15.7. – (25. – 26.8.). Laji on melko suuri, siipiväli 49 – 64 mm (Silvonen & ym, 2014). Etusiipien pohjaväri on suklaanruskea ja siinä on valkoisia kirjailuja poikkijuovien kohdalla. Takasiivet ovat yleensä punaiset ja niissä on pyöreitä sinisiä täpliä. Ruumin on punainen ja siinä mustia poikkijuovia.
Toukka on täysikasvuisena mustapäinen, myös iho on musta, vain kyljillä voi olla valkoisia käsniä. Karvapeite on pitkä, keskiruumiin karvat ovat punaruskeat ja muita lyhyemmät, selässä on mustien karvojen joukossa pitkiä valkoisia karvoja. Kylkien ja vatsan karvoitus on yleensä punaruskea. Toukka voi vaihdella värityksen suhteen. Se on moniruokainen ja talvehtii keskenkasvuisena.
Havainnot: Ensihavainto lajista on tehty Matinojalla 5.8.1956, Leimo Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Keijo Mattila, Leimo Kangas, Lauri Salonen, Matti Ahola ja Pekka Rantanen.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Arctia_Caja
http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/arctiinae/arc-caja.htm