Laji on tavattu Rovaniemeltä asti pohjoisessa. Se lentelee mielellään pajukoissa. Vaihteleva, etusiivet harmaat, , harmaanruskeakehnäiset, useijn ruosteenruskeakehnäiset. Poikkiviirut näkyvät mustina pilkkuina suonien kohdalla. Keskivarjo leveä, yäkköstäplät suuret, vaaleareunaiset, munuaistäplän takaosa tummatäytteinen, aaltoviiru harmaanvalkoinen, sen etuosassa terävä mutka, ulkoreunassa rivi mustia pilkkuja. Siipiväli 34 - 42 mm (Silvonen & ym 2014).
Toukka on vaaleanvihreä, sen selkäjuova on valkoinen, leveä, sivuselkäjuova on kapeampi, sivujuova on myös kapea, sen yläreunus usein tumma. Se on mpniruokainen erityisesti puilla ja pensailla, kuten vaahtera (Acer), leppä (Alnus), koivu (Betula), pähkinäpensas (Corylus), kuusama (Lonidera), haapa (Populus), tuomi (Prunus), tammi (Quercus), herukat (Ribes), ruusut (Rosa), pajut (Salix), pihlaja (Sorbus), lehmus (Tilia) ja jalava (Ulmus), mtta on tavattu myös kanervalta (Calluna), horsmalta (Chamenerium), rantakukalta (Lythrum), vadelmalta (Rubus), kultapiiskulta (Solidago), voikukalta (Taraxacum) ja mustikalta (Vaccinium myrtillus). Kotelo talvehtii.
Havainto: Ensihavainto Kantolassa 16.5.1958 (Matti Ahola), Myös Arto Tyrni, Heikki Kronholm, Keijo Mattila, Leimo Kangas ja Lauri Salonen ovat havainneet lajin.
Lisätiedot: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Orthosia_Incerta
http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/hadenini/ort-incerta.htm