Pohjoisimmat havainnot lajista on tehty Keski-Pohjanmaalla. Sen tavoittaa puutarhoista, puistoista tai kaatopaikoilta, joissa illakkoa kasvaa. Paras lento on kesä- heinäkuussa, mutta joskus voi olla myös toinen polvi elokuussa; alueelta se on havaittu 12.6. – (14.6. – 15.6.). Perhosen pää ja keskiruumis ovat luunvalkoiset, etusiipien etuosa on vaaleanruskea, takaosa himmeän valkoinen tai vaaleanruskea, raja näiden välillä on aaltoinen, siipien keskellä on lyhyt musta juova. Takareunassa on pisterivi, joka jatkuu ulkoreunassa lähes kärkeen asti. Siipiväli on 13 – 16 mm (Bengtsson & ym, 2011).
Toukka on vihreä, selkäjuova on hiukan tummempi, myös pää ja kilvet ovat vihreät, tummatäpläiset. Sukasten tyvipisteet ovat tummanvihreät, vaaleakehäiset. Se elää illakolla (Hesperis matronalis) syöden kasvin lehtiä, usein monta toukkaa yhdessä. Koteloituu harvaan kotelokoppaan lehdelle. Muna talvehtii.
Havainnot: Ensihavainto tehtiin Rautajärvellä 12.6.1992, Keijo Mattila.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Plutella_Porrectella