Laji on levinnyt Oulun seudulle asti pohjoisessa. Se lentelee kosteapohjaisissa metsissä ja rämeillä. Etusiivet ovat vaalean vihertävänharmaat, purppuranruskeavarjoiset. Poikkiviirut kaksinkertaiset, vaaleatäytteiset. Keilatäplä mustareunainen. Yökköstäplät suuret, mustareunaiset. Aaltoviiru vaalea, muodostaa takakulmassa loivan mutkan sisäänpäin. Siipiväli 41 - 59 mm (Silvonen & ym 2014).
Toukka on harmaanruskea, selän ruutukuviot epäselvät. Selkä- ja sivuselkäjuovat ovat valkoisiksi täpliksi hajonneet, sivujuova tuskin erottuva ja raja alempaan sivuvyöhykkeeseen epäselvä. Päälakisauma pitkä, pitempi kuin otsan korkeus. Se on moniruokainen, todettu mm. koivulta (Betula), kanervalta (Calluna vulgaris), kuusamalta (Lonicera), piharatamolta (Ploantago major), haavalta (Populus tremula), vadelmalta (Rubus idaeus), raidalta (Salix caprea), voikukalta (Taraxacum), mustikalta (Vaccinium myrtillus) ja juolukalta (Vaccinium uliginosum). Talvehtii keskenkasvuisena toukkana.
Havainto: Ensihavainto Matinojassa 5.7.1952 (Esko Kangas). Myös Arto Tyrni, Keijo Mattila, Leimo Kangad, Lauri Salonen ja Matti Ahola ovat havainneet lajin.
Lisätiedot:http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Polia_Hepatica
http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/hadenini/pol-hepatica.htm