Laji on levinnyt Suomeen Keski-Lappia myöten. Valoisat lehtimetsät, lehdot, pensaikot ja puistot ovat tyypillisiä biotooppeja. Se aloittaa lennon kesäkuulla ja lopettaa elokuulla. Alueen havainnot on tehty 8.6. – (20.7. – 22.7) ja toinen polvi (21.8. – 23.8.). Tummanharmaa, etusiipien keskisarekkeen ulkonema yksihampainen ja reuna sen takana tasaisesti kaartuva; ulompi poikkijuova leveä, valkoinen, jakoviiru heikko. Ulkosarekkeen etu- ja keskiosassa vaalentumat. Siipiväli on 23 – 27 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukka on kellanruskea, ruskeanharmaa tai harmaa, vatsapuoli vaaleampi. Selkäjuova jakautunut, keskus musta tai tummanharmaa, takaruumiin jaokkeissa 1. - 5. hajonnut kahdeksi täpläksi, joista pienempi (ja usein selvempi) jaokkeiden etuosassa ja suurempi (ja usein häipyvä) jaokkeiden keskiosassa: tämän toisen täplän takaosassa on huomattava valkoinen täplä. Selän sukaskäsnät valkoiset, D2-käsnästä lähtee tumma varjo taaksepäin. Sivuselkäjuova vaalea, samoin lisäsivujuova, molemmat katkeilevat. Sivujuova kellertävä, sen yläreunus tumma. Toukka elää tähtimöillä, kuten heinätähtimöllä (Stellaria graminea) ja pihatähtimöllä (Stellaria media), mutta myös vadelmalla (Rubus idaeus). Kotelo talvehtii.
Havainnot: Ensihavainto tehtiin Matinojalla 26.6.1956, Leimo Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Kari Järventausta, Keijo Mattila, Leimo Kangas, Lauri Salonen ja Matti Ahola.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Euphyia_Unangulata