Laji on Suomessa eteläinen ja itäinen, pohjoisin havainto on tehty Pihtiputaalla. Se on rehevien lehtimetsien perhonen, jolla on kaksi polvea vuodessa, lentoajat ovat touko- kesäkuussa ja elo- syyskuussa. Alueen havainnot ovat pääosin toukkalöytöjä, mutta havaittu myös lennossa 23.5. Villakarvajalka on vaaleanharmaa, etusiipien poikkijuovat ovat tummat ja suorat, keskisareke voi olla tummentunut. Siipien alapinnalla näkyvät ulompi poikkijuova siipien etureunassa ja keskipilkut. Siipiväli on 38 – 62 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukka on yleensä vihreä, mutta voi olla miltei valkoinen, ruskea tai punertava. Sillä on neljä tuuheaa karvatupsua selässä ja niiden välissä musta poikkijuova, perätupsu voi olla väriltään punainen, valkoinen tai ruskehtava. Takaruumiin 5, - 8, jaokkeiden sivuselässä on musta katkeileva juova. Pää on yleensä vaalean vihreä, mutta voi olla myös ruskea. Karvat ovat pitkät myös tupsujen ulkopuolella. Ravintona monet lehtipuut, kuten tuomi (Prunus padus), pihlaja (Sorbus aucuparia), koivu (Betula pendula), lehmus (Tilia cordata), omenapuu (Malus domestica), haapa (Populus tremula), leppä (Alnus incana) ja raita (Salix caprea), mutta myös mesiangervo (Filipendula ulmaria), vadelma (Rubus idaeus), mustikka (Vaccinium myrtillus) ja juolukka (Vaccinium uliginosum).
Havainnot: Ensihavainto tehtiin 1958 Matinojalla toukasta, Leimo Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Juha Jokinen ja Leimo Kangas.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Calliteara_Pudibunda
http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/lymantriinae/cal-pudibunda.htm