Lajin levinneisyys kattaa koko Suomen, Lapista on vähemmän havaintoja. Lajin voi tavata siellä. Missä herukoita kasvaa, puutarhoissa ja lehdoissa, mutta myös tunturien laaksoissa. Laji lentää erityisesti aamuisin kesä-heinäkuussa, alueen havainnot on tehty 9.6 – 1.7. Tämän aamunkoin pää on keltainen, etusiivet tummanruskeat, hiukan keltaisen sävyiset ja niissä on kellanvalkoisia täpliä. Lähellä siiven tyveä on takareunassa suuri täplä tai joskus poikkijuova ja lähellä kärkeä kaksi vastakkaista täplää, Siipiripset ovat kärkiosassa valkoiset. Siipiväli on 14 – 18 mm (Bengtsson & ym, 2008).
Toukka on pienenä valkoinen, muuttuu ennen talvehtimista punertavaksi ja on talvehtimisen jälkeen vihertävä. Pää ja niskakilpi ovat mustat. Se syö ensin raakoja viinimarjoja ja talvehtii pienenä kutomassaan kopassa, useimmiten maassa, mutta myös ravintokasvin oksilla. Keväällä se kovertaa ensin silmussa, sitten uusien lehti- ja kukkaversojen sisällä. Toukka vaihtaa versoa joskus monta kertaa ja koteloituu koppaan joko versojen sisällä, lehtien väliin tai sitten maahan. Ravintona ovat punaherukka (Ribes pallidum) ja karviainen (Ribes uva-crispa).
Havainnot: Ensihavainto lajista on tehty Matinojalla 9.6.1960, Leimo kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Keijo Mattila, Leimo Kangas ja Matti Ahola. Laji on mainittu myös Reijo Teriahon arkistossa.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Lampronia_Capitella