Lajia tavataan Suomessa Länsi-Lappia myöten. Se lentelee ruohikkoisilla mäillä ja rinteillä, myös niityillä ja puutarhoissa. Paras lento on kesä- heinäkuussa, joskus toinen polvi syyskuussa. Alueen havainnot on tehty 16.6. – 29.7. Siivet ovat vaaleanharmaat, tummat, ruskehtavat poikkijuovat yhtä leveät kuin väliin jäävät pohjavärin kaistat, aaltoviiru valkoinen, katkeileva. Naaras on pienempi ja vaaleampi, Siipiväli on 21 – 29 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukka on kellertävä, vihertävä tai harmaanruskea. Selkäjuova on kellanvalkoinen kapealti ruskean reunustama; sivujuova on kellertävä, sen yläreunus on tuskin havaittava, alareunus juovaa leveämpi ja mustanharmaa, ulottuu sivujuovaan asti. Sivujuova on kellertävä, leveä, kylki sen alapuolella mustanharmaa, vatsa jälleen vaalea. Se elää mm. voikukalla (Taraxacum), keltanoilla (Hieracium), ratamoilla (Plantago), kanervalla (Calluna vulgaris), ajuruoholla (Thymus) ja tatarkasveilla (Polygonum). Toukka talvehtii pienenä.
Havainnot: Ensihavainto tehtiin Matinojalla 20.6.1956, Leimo Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Kari Järventausta, Keijo Mattila, Leimo Kangas, Lauri Salonen ja Matti Ahola.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Scopula_Immorata
http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/sterrhinae/sco-immorata.htm