Lajin levinneisyys on nykyään laajentunut Kainuuseen asti. Se asustelee monenlaisissa lehtimetsissä, metsän reunoilla ja puutarhoissa. Paras lentoaika on heinäkuu, toinen polvi on yleinen syyskuussa. Alueen havainnot on tehty 11.7. – 18.7. Etusiivet ovat kellervän ruskeat, sisempi poikkijuova on mutkainen, aaltoviiru päättyy etureunaan lähelle kärkeä. Takasiivissä on mustahko juova takanurkassa. Koiraan tuntosarvissa on paksunnos. Siipiväli on 26 – 33 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukka on punertavan ruskea, violetin sävyinen, lyhytsukainen. Selkäjuova hyvin heikko, tuskin erottuva, sivuselkäjuova erottuu keskiruumiissa kellanvalkoisina täplinä, muut juovat eivät erotu. Selkäsukasten tyvitäplät harmaat. Pää on harmaanruskea, niskakilpi vaaleampi. Sukaset SD1 ja SD2 niskakilvessä. Toukka elää karikkeessa ja syö sekä tuoreita että kuihtuneita lehtiä. Täysikasvuinen toukka talvehtii.
Havainnot: Ensihavainto on tehty Matinojalla 18.7.1957, Leimo Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Keijo Mattila ja Leimo Kangas.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Herminia_Tarsipennalis
http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/herminiinae/her-tarsipennalis.htm