Lajin levinneisyys Suomessa on etelä painotteinen, sitä on tavattu Kuusamoon asti etelässä ja muutama havainto on myös Kilpisjärveltä. Laji lentää kesä-heinäkuussa siellä, missä vadelmia tai sen sukulaisia kasvaa, alueen ainoa havainto on tehty 13.6. Vattuaamunkoilla on keltainen pää ja lyhyet tuntosarvet, vajaasti puolen siiven mittaiset. Etusiivet ovat tummanruskeat ja niissä on kellanvalkoinen täpläkuvio. Siiven etureunassa on 3 – 5 pientä, vaaleata reunatäplää ja takareunassa kaksi suurempaa. Lisäksi siivellä on lukuisia pieniä, vaaleita täpliä suonten välissä. Siipiripset ovat kärjestä vaaleat, muuten tummat, Siipiväli on 10 – 12 mm (Bengtsson & ym, 2008).
Toukka elää etupäässä vadelmalla (Rubus idaeus), mutta myös sen sukulaisilla, karhunvatulla (Rubus fruticosus) tai lillukalla (Rubus saxatilis). Täysikasvuinen toukka on punertava, sen niska- ja peräkilpi ovat tummat. Ennen talvehtimista se syö raakoja tai kypsiä marjoja, syksyllä toukka kutoo kopan kasvin tyvelle tai maahan ja talvehtii keskenkasvuisena. Keväällä se etsii uusia versoja, joissa elää täysikasvuiseksi. Se koteloituu versoon, lehtiruotiin tai nuppuun.
Havainnot: Toistaiseksi havaittu vain Rautajärveltä 13.6.1992, Keijo Mattila.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Lampronia_Corticella