Laji on yleinen Ouluun asti, lapistakin on muutama havainto. Se lentelee mielellään avoimilla paikoilla. Etusiivet vaalean kellanruskeasta tumman punaruskeaan, poikkiviirut yksinkertaiset, ruskeat, sisempi tekee kulman keskisarekkeessa, ulompi taipuu sisäänpäin etureunassa. Rengas- ja munuaistäplät ovat pohjan väriset, aaötoviiru vaalea, epäselvä. Takasiivet vaalean kellanharmaat, keskipilkku ainakin alapuolella näkyvissä. Siipiväli 28 - 43 mm (Silvonen & ym 2014).
Toukan jaokkeet sukasten D1 ja D2 välissä punaharmaat aina vatsavyöhykkeelle asti, pituusjuovat puuttuvat. Pää punertavan- tai kellanruskea, niskakilven etureuna tumma. Se on moniruokainen kasvien varren sisällä, todettu mm. vuohenputkella (Aegopodium podagraria), maltsalta (Atriplex), kauralla (Avena sativa), saroilta (Carex), kortteilta (Equisetum), mansikalta (Fragaria vesca), kurjenmiekalla (Iris), järviro'olta (Phragmites australis), raparperilta (Rheum rhabarbarum), hevonhierakalta (Rumex longifolius), perunalta (Solanum tuberosum) ja leskenlehdeltä(Tussilago farfara). Muna talvehtii.
Havainto: Ebsihavainto Matinojassa 17.8.1956 (Leimo Kangas). Myös Arto Tyrni, Keijo Mattila, Lauri Salonen ja Matti Ahola ovat havainneet lajin.
Lisätiedot: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Hydraecia_Micacea
http://perhoset.nettitieto.fi/historia/apameini/hyd-micacea.htm