Lajia tavataan Utsjokea myöten, mutta Lapissa se on hyvin paikallinen. Se lentelee tuoreissa metsissä ja niiden laitamilla, rannoilla, rämeillä ja tien pientareilla. Paras lento on heinä- elokuussa. Alueen havainnot ovat ajalta 19.7. – 22.8. Etusiivet ovat poikkiriipusteiset, poikkijuovien kohdalla on etureunatäplät ja kärjessä on vino juomu; keskisarekkeessa on lähellä etureunaa valkoinen laikku. Takasiivet ovat tumman harmaanruskeat. Vaihteleva laji. Siipiväli on 25 – 30 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukka on muodoltaan lyhyt ja paksu, punaruskea. Keskiselkä on tummanruskea, selkäjuovaa ei yleensä erota; sivuselkäjuova on leveä, valkoinen; lisäsivujuova on kapea ja katkeileva; sivujuova on leveä, valkoinen, huokosten edessä ja takana on punertavat pilkut. Vatsa on harmahtava tai punertava; pää tummanruskea. Toukka elää mustikalla (Vaccinium myrtillus) ja juolukalla (Vaccinium uliginosum), joskus sen tapaa myös raidalta (Salix caprea) ja harmaalepältä (Alnus incana). Se kutoo yhteen muutaman lehden ja elää kutomassaan pesässä. Muna talvehtii.
Havainnot: Ensihavainto on tehty Matinojalla 19.7.1959, Leimo Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto tyrni, Keijo Mattila, Leimo Kangas, Lauri Salonen ja Matti Ahola.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Hydriomena_Furcata