Laji on levinnyt Kainuuseen ja Ouluun ast pohjoisessa. Se lentelee monenlaisilla oaikoilla. Etusiivet mustanruskeat, leveät, poikkiviirut yksinkertaiset, mustat, niiden kohdalla etureunassa sekä myös keskisarekkeen kohdalla neljä terävää kellanvalkoista täplää, Keskivarjo selvä, musta. Rengastäplä tumma, epäselvä, munuaistäplä valkoreunainen. Aaltoviiru vaalea, usein epäselvä. Siipiväli 29 - 38 mm (Silvonen Ym 2014).
Toukka punertavanruskea, pään verkkokuvio negatiivinen, selkäjuova valkoinen, kapea, täpliksi hajonnut, sivuselkäjuova kellanvalkoinen, kapea, karkeillut, yläreunassa mustanruskea reunustäplä, joka jaokkeessa A8 voimakas, kiilamainen, sivujuova ei erotu, mutta sen yläreuna aaltoinen. Se on moniruokainen, todettu mm. mansikalla (Fregareia), metsäkurjenpolcelta (Geranium), ojakellukalla (Geum), keltanolta (Hieracium), kannusruoholta (Linaria), piharatamolta (Planyago), pihatattarelta (Polygonum), vadelmalta (Rubus), suolaheinältä (Rumex), voikukilta (Taraxacum), mustikalta (Vaccinium) ja orvokilta (Viola). Se talvehtii täysikasvuisena toukkana.
Havainto: Ensihavainto Matonojassa 3.7.1956 (Leimo Kangas). Myös Arto Tyrni, Kari Järventausta, Keijo Mattila, Lauri Salonen ja Matti Ajola ovat havainneet lajin.
Lisätiedot: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Rusina_Ferruginea
http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/xyleninae/cha-ferruginea.htm