Laji on levinnyt Tornioon ast, mutta Lapistakin on havaintoja.Se lentelee erilaisilla avomailla, usein asutusten lähellä. Hyvin muunteleva, etusiivet ovat yleensä punertavan okrrat, vaaleanruskeat tai punaruskeat, ulkosarekkeen ulko-osa ja keskisareke tummanruskeat. Poikkiviirut tavallisesti rpäselvät, sisempi päättyy kohtisuoraan siiven takareunaan. Rengas- ja munuaistäplät mustareunaiset, rengastäplä epäselvä, munuaistäplä kahden valkoisen viiruntäyttämä. Siipiväli 29 - 34 mm (Silvonen ym 2014)
Toukan selkävyöhyke on punaruskea, kyljet vihreät tai kellanruskeat. Pää ja niskakilpi ovat kellanruskeat. Selkäjuova on leveä, sivuselkäjuova kapea, taipunut sukasen D1 kohdalla jaokkeissa A1 - A7.. Kitiinitäplät erilliset. Se elää heinien korren alaosissa, on todettu mm. nurmipuntarpäältä (Alopecurus pratensis), hietakastikalta (Calamagrostis epigeios), kpoiranheinältä (Dactylis glomerata), nurmilauhalta (Deschampsia caespitosa), juolavehnältä (Elymus repens), nadalta (Festuca), rantavehnältä (Leymus arenarius), kevätpiipolta (Luzula pilosa), timoteiltä (Phleum pratense), rukiilta (Secale cereale) ja vehnältä (Triticum aestivum). Talvehtii keskenkasvuisena.
Havainto: Ensihavainto Matinojassa 24.7.1954 (Esko Kangas). Myös Arto Tyrni, Keijo Mattila, Leimo Kangas, Lauri Salonen ja Matti Ahola ovat havainneet lajin.
Lisätiedot: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Mesapamea_Secalis
http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/apameini/mes-secalis.htm