Laji on tavattu Kuusamoon asti, yleisempi kuitenkin rannikolla. Perhonen lentelee monenlaisissa avomaastoissa kuten kuivilla kedoilla ja pientareilla. Koiraan tuntosarvet ovat lyhytripsiset. Siipien perusväri on valkoinen, poikkiviirut mustahkot, ohuet, yksinkertaiset, tyvisarekkeessa mustahko varjo etureunassa, keskisarekkeessa musta keskipilkku ja iso tummanharmaa reunatäplä sen edessä, aaltoviiru valkoinen ja sen sisäpuolella leveä, kellanruskea juova. Siipien ulkoreunassa pieniä, musta pilkkuja. Takaruumiin tyvi- ja kärkinivelet valkoiset. Siipiväli 15 - 20 mm (Silvonen &ym 2014).
Toukka on hoikka, väriltään vaihteleva, tavallisesti vihreä, keltainen tai valkoinen, kirjailut ovat punaisia. Selkä- ja sivuselkäjuovat ovat yksinkertaiset, heikot, mutta voivat olla myös teräväpiirteiset ja laajemmat takaruumiin nivelten A1 - A8 etureunassa yhtyviä, joten näihin muodostuu isoja taaksepäin suuntautuvia 3-kärkisiä täpliä, jotka haarakkeen välityksellä yhtyvät katkeilevaan sivujuovaan. Se elää monien kasvien kukissa ja hedelmissä, kuten ahomataralla (Galium boreale), ahonurmikohokilla (Silene vulgaris), suolaheinällä (Rumex acetosella), päivänkakkaralla, (Leucanthemum vulgaris) kultapiiskulla (Silidago virgaurea), ahopukinjuurella (Pimpinella saxifraga). Kotelo talvehtii.
Havainto: Ensimmäinen havainto 11.6.1960 Matinojassa (Leimo Kangas).
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Eupithecia_Centaureata
http://www.dlc.fi/~peterpa/lepi/eupithecia/eupithecia-erilainen.htm