Se on levinnyt koko maahan. Laji lentelee etupäässä rämeillä ja havumetsissä. Etusiivet harmaat, keskisareke on tummempi, poikkiviirut ovat mustat, aaltoviiru on valkoinen, sen sisäpuolella on mustia nuolitäpliä, joista pari keskemmällä muita suurempia. Yökköstäplistä rengastäplä on pieni ja huomaamaton, munuaistäplä suuri ja valkoinen, mustareunainen. Takasiivet ovat vaaleat, niiden keskipilkku iso ja musta. Siipiväli 40 - 47 mm (Silvonen & ym 2014).
Toukka on ruslea, selkä- ja sivuselkäjuovat ovat heikot, sivujuova on valkoinen, leveä. Pään juovien etuosa on musta. Sukatyvitäplät ovat suuret, vaaleankellertävät. Selä kiilakuvio jaokkeessa A8 on musta, muuten ruskea. Se elää erityisesti suopursulla (Rhododendron tomentosum) ja juolukalla (Vaccinium uliginosum), mutta on todettu myös suokukalta (Andromeda polifolia), sianpuolukalta (Arctostaphylos uva-ursi), kabarvalta (Calluna vulgaris), myrtiltä (Myrica gale), luhtakuusiolta (Pedicularis palustris), herukoilta (Ribes), pajuilta (Salix) ja mustikalta (Vaccinium myrtillus). Muna talvehtii.
Havainto: Ensihavainto Matinojassa 7.8.1956 (Leimo Kangas). Myös Arto Tyrni, Keijo Mattila, Lauri Salonen ja Matti Ahola ovat havainneet lajin.
Lisätiedot: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Xylena_Solidaginis
http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/xyleninae/xyl-solidaginis.htm