Helmihopeatäplällä on nykyisin ilmeisesti pieni kanta etelärannikolla ja lounaassa. Hämeessä se on ollut vaeltaja ja esiintyminen on nykyään satunnaista. Laji tunnetaan takasiiven alapinnan suurista hopeatäplistä ja kulmikkaista takasiivistä. Laji on melko kookas, siipiväli 34 – 50 mm (Silvonen & ym, 2014). Perhosen elinympäristöön liittyy usein hietikoita tai kalliomaastoja. Jos sääsuhteet sallivat, laji voi tehdä 2 – 3 sukupolvea vuodessa. Kevätpolvi on lennossa huhti-toukokuussa ja kesäpolvet heinäkuusta eteenpäin. Alueen havainnot on tehty 3. - 7.6. ja toisen polven havaintoja 12.7. - 15.8.
Toukan pää on punertavan ruskea, iho musta ja siinä on valkoisia nystyjä, selkäsnät ovat harmaat ja sivukasnät punertavat. Selkäjuovan paikalla on rivi valkoisia täpliä, samoin sivujuovassa. Toukka elää orvokeilla (Viola) ja voi talvehtia eri toukkavaiheissa.
Havainnot: Ensimmäinen havainto alueelta on kirjattu Matinojalta 12.7.1956, Leimo Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Leimo Kangas, Lauri Salonen, matti Ahola, mauri Säde, Pekka Rantanen ja Veikko Kauranen.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Issoria_Lathonia