Laji on Suomessa laajalle levinnyt, mutta puuttuu pohjoisimmasta Lapista. Se elää monilla biotoopeilla, missä vain koivua tai leppää kasvaa. Perhonen ehtii kesän mittaan tehdä kaksi polvea, lentoaika on toukokuusta heinäkuuhun ja heinäkuusta syyskuuhun. Alueen havainnot on tehty 16.6. – 27.6. ja (3. – 5.8.) – 16.8. Kevätpolvi on yleensä hyvin vaalea, syyspolvi on monesti ruskeampi. Etusiivillä on suuri musta keskitäplä ja pari pienempää sen etupuolella, poikkiviirut ovat kapeat ja kaksinkertaiset, ulompi poikkiviiru menee siiven kärkeen ja on muita voimakkaampi; siiven kärki on venynyt terävästi. Siipiväli on 29 – 38 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukalta puuttuvat peräjalat, selkäpuoli on ruskea tai violetinruskea, muuten täysikasvuinen toukka on vihreä. Tumman selän ja vihreän sivuselän raja on jyrkkä ja monesti siinä on tumma juova. Keskiruumiin toisesta jaokkeesta takaruumiin toiseen jaokkeeseen asti ovat D2-sukaset korkeassa käsnässä. Peräkilpi kapenee tappimaisesti taaksepäin. Pää on vaalea ja siinä on kaksi tummanruskeaa poikkijuovaa. Ravintokasvina on yleensä koivu (Betula pubescens tai Betula pendula) tai leppä (Alnus incana tai Alnus glutinosa). Kotelo talvehtii.
Havainnot: Ensihavainto lajista on tehty 18.6.1954, Esko Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Esko Kangas, Keijo Mattila, Leimo Kangas, Lauri Salonen ja Matti Ahola.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Drepana_Falcataria