Täpläpapurikkoa tavataan Etelä-Suomessa Vaasan korkeudelle asti. Erona muihin papurikkoihin etusiipien yläpinnalla on joukko keltaisia täpliä. Siipiväli on 30 – 45 mm (Silvonen & ym, 2014). Laji lentelee kuusimetsien aukioilla ja istuu mielellään puiden rungoilla ja oksilla. Lento alkaa jo toukokuulla ja voi jatkua heinäkuun alkuun, joskus on havaittu myös toisen sukupolven yksilöitä syksyllä. Alueella havaittu 5.6. – 24.6.
Toukka on vihreä, jakautuneen selkäjuovan keskus on leveä ja tummanvihreä, laitaosat kapeat, kellanvalkoiset; sivuselkäjuova on myös jakautunut, sen yläreuna on valkoinen ja varsinkin keskiruumiissa huomattavin juova; sivujuova on heikko ja keskiruumiissa häipyvä. Perälisäkkeet vaaleat. Toukka elää monilla heinäkasveilla, kuten nuokkuhelmikällä (Melica nutans), koiranheinällä (Dactylis glomerata), lehtolusteella (Brachypodium pinnatum) ja nurmikoilla, kuten niittynurmikka (Poa pratensis). Laji voi talvehtia eri toukka-asteilla sekä myös kotelona.
Havainnot: Ensimmäinen havainto alueelta on tehty Matinojalla 24.6.1954, Esko Kangas, Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Esko Kangas, Kari Järventausta, Keijo Mattila, Leimo Kangas, Lauri Salonen ja Matti Ahola.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Pararge_Aegeria
https://laji.fi/taxon/MX.60953