Laji on levinnyt Rovaniemelle asti, mutta on tavattu myös Muoniosta. Se l#ntele kuusimetsien laidoilla. Koiraan tuntosarvet ovat hyvin pitkäripsiset, ripset enemmän kuin 2 kertaa tubtosarven siiman paksuuden mittaiset. Etusiivet ovat kellabharnaat tai vaalean ruskehtavanharmaat, poikkiviirut mustat, keskisarekkeen sisemmän osan täyttää harmaanruskea poikkivyö, jonka sisäsivua rajoittava poikkiviiru taittuu suorakulmaisesti kohti viivamaista keskupilkkua, aaltoviiru valkoinen. Takasiivet vaalean ruskehtavanharmaat, takaruumiin toinen nivel tummanruskea: Siipiväli 17 - 20 mm (Silvonen & ym 2014).
Toukka on hoikka; nivelrajat kuroutuneet, iho poikkiryppyinen, väri vaihteleva mullankeltainen; punainen; ruskehtava tai sinipunerva, keskiselkä tummempi, selkäjuova mustahko, kekisten nivelten etureunassa paksuksi viivatäpläksi laajentunut, sivuselkäjuova kapea; musta, sivureuna vaalea; alta leveälti tummalaitainen, vatsa vaalea.Pää ruskea tai musta. Se elää kuusella (Picea abies), joskus myös lehtikuusella (Larix) syöden erityisesti nuoria neulasia ja emikukkia. Kotelo talvehtii.
Havainto: Ensihavainto Matinojassa 1.5.1959 (Leimo Kangas).
Lisätiedot: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Eupithecia_Lanceata
http://www.dlc.fi/~peterpa/lepi/eupithecia/eupithecia-erilainen.htm