Laji on levinnyt Keski-Lappiin asti Suomessa. Lajin elinpiiriä ovat kangasmetsät, hakkuaukeat, rämeet ja muut suot. Aikuinen on liikkeellä kesä-heinäkuussa; koiraat etsivät parittelukumppania päivisin, naaraat munivat öisin. Alueen havainnot on tehty 22.5. – 5.7. Sukupuolet ovat erikokoiset ja -väriset. Pohjaväri suuremmalla naaraalla on hyvin vaalean kellanruskea, pienemmällä koiraalla taas tummanruskea, kuviona kummallakin on valkoinen, tummareunainen keskipilkku ja keltainen poikkijuova etusiivissä. Siipiväli on 58 – 88 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukka on suhteellisen lyhyt- mutta vahvakarvainen, karvat aiheuttavat paljain käsin kosketeltuna allergisen reaktion. Toukan iho on musta, mutta jaokkeissa sen peittää vaaleampi karvapeite ja iho on näkyvillä parhaiten jaokkeiden välissä, sivuselässä on katkeileva, valkoinen sivuselkäjuova, myös huokoset ovat valkoiset; kyljessä on ruskeita käsniä. Niskakilpi ei useinkaan erotu muusta ruumiista värinsä puolesta. Ravintona ovat monet lehtipuut ja pensaat sekä varvut, mm. pajut (Salix), koivut (Betula pubescens, Betula pendula tai Betula nana), juolukka (Vaccinium uliginosum), vatut (Rubus) ja kanervat (Calluna vulgaris).
Havainnot: Ensihavainto on tehty Matinojalla 22.6.1959, Leimo Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Kari Järventausta, Keijo Mattila, Leimo Kangas, Lauri Salonen ja Matti Ahola.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Lasiocampa_Quercus