Laji on levinnyt koko Suomeen, mutta on pohjoisessa harvalukuinen. Sitä esiintyy monenlaisissa ympäristöissä ja sillä voi olla lämpiminä kesinä kaksi sukupolvea, toukokuusta syyskuuhun. Alueen havainnot ovat ajalta 21.6. – 26.7. Lajin pää on kellanruskea ja etusiivet ovat tummanruskeat sekä keltaisten suomujen kirjavoimat. Keskellä siipeä on pieni, läpinäkyvä täplä, etureunan kärkiosassa on 2 – 4 vaaleaa hakasta ja takanurkassa on muutama vaalea suomu. Siipiväli on 10 – 19 mm (Bengtsson & ym, 2008).
Toukka on valkoinen, pää on ruskea ja sivuilta tummempi, niskakilpi on vaaleankeltaunen, sen etureuna on tummanharmaa. Se voi syödä kaikenlaista eloperäistä materiaalia lintujen pesistä tai kuolleiden eläinten turkista.
Havainnot: Ensihavainto on tehty Aitoossa 11.7.1965, Matti Ahola. Myös Keijo Mattila on tehnyt havaintoja lajista.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Monopis_Laevigella