Lajin on yleinen Kuusamon korkeudelle asti, myös Lapista on havaintoja. Se lentelee lehto- ja sekametsissä, puutarhoissa ja puistoissa. Lento alkaa elokuulla ja jatkuu lokakuun puolelle. Alueen havainnot on tehty 31.7. – 15.9. Suurin ritariyökkönen, siipiväli on 86 – 96 mm (Silvonen & ym, 2014). Etusiivet ovat vaalean ruskeanharmaat tai tumman yksiväriset, kehnäiset, ulompi poikkijuova selvä samoin valkoinen keskitäplä. Takasiivet ovat mustat ja niissä on sininen poikkijuova.
Toukka on vaalean kellan- tai ruskehtavanharmaa, tummatäpläinen, takaruumiin 5. jaoke osittain musta, sen poikkipoimu hyvin matala, pään musta poikkijuova lyhyt, ulottuu vain L1-sukaseen ja sen etupuolella leveä vaalean kellanharmaa reunus. Pääravintona ovat haavat (Populus), mutta myös monet muut lehtipuut kelpaavat, kuten pajut (Salix), vaahterat (Acer), koivut (Betula), saarnet (Fraxinus), lehmukset (Tilia) ja jalavat (Ulmus). Muna talvehtii.
Havainnot: Ensihavainto lajista tehtiin Aitoossa elokuulla 1955, Päiviö Latvus. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Juha Salokannel, Keijo Mattila, Leimo Kangas, Lauri Salonen, Matti Ahola ja Päiviö Latvus.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Catocala_Fraxini
http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/catocalinae/cat-fraxini.htm
https://laji.fi/taxon/MX.62322
